Argon

18
Ar
Ryhmä
18
Jakso
3
Lohko
p
Protonia
Elektronit
Neutronia
18
18
22
Yleiset ominaisuudet
Järjestysluku
18
Atomipaino
39,948
Massaluku
40
Luokka
Jalokaasut
Väri
Väritön
Radioaktiivisuus
Ei
Kreikan sanasta argos, toimimaton
Kiderakenne
Pintakeskinen kuutiollinen
Historia
Henry Cavendish epäili argonin läsnäoloa ilmassa vuonna 1785.

Sitä ei eristetty ennen vuotta 1894, jolloin Lord Rayleigh ja Sir William Ramsay eristivät sen Skotlannissa.

Argonista tuli ensimmäinen löydetty jalokaasu.

Vuonna 1957 IUPAC sopi, että symboli muutettaisiin A:sta Ar:ksi.
Elektroneja elektronikuorilla
2, 8, 8
Orbitaalirakenne
[Ne] 3s2 3p6
Ar
Argon tuottaa tunnusomaisen sinivihreän kaasulaaserin
Fyysiset ominaisuudet
Olomuoto
Kaasu
Tiheys
0,0017837 g/cm3
Sulamispiste
83,8 K | -189,35 °C | -308,83 °F
Kiehumispiste
87,3 K | -185,85 °C | -302,53 °F
Sulamislämpö
1,18 kJ/mol
Höyrystymislämpö
6,5 kJ/mol
Ominaislämpökapasiteetti
0,52 J/g·K
Esiintyvyys maankuoressa
0,00015%
Esiintyvyys maailmankaikkeudessa
0,02%
Ampulli
Kuvalähteet: Images-of-elements
Ampulli hehkuvasta erittäin puhtaasta argonista
CAS-numero
7440-37-1
PubChem CID-numero
23968
Atomiominaisuudet
Atomisäde
71 pm
Kovalenttisäde
106 pm
Elektronegatiivisuus
-
Ionisoitumispotentiaali
15,7596 eV
Moolitilavuus
22,4 cm3/mol
Lämmönjohtavuus
0,0001772 W/cm·K
Hapetusluvut
0
Käyttö
Argon tuottaa tunnusomaisen sinivihreän kaasulaaserin
Argonia pidetään myrkyttömänä
Isotooppi
Vakaat isotoopit
36Ar, 38Ar, 40Ar
Epävakaat isotoopit
30Ar, 31Ar, 32Ar, 33Ar, 34Ar, 35Ar, 37Ar, 39Ar, 41Ar, 42Ar, 43Ar, 44Ar, 45Ar, 46Ar, 47Ar, 48Ar, 49Ar, 50Ar, 51Ar, 52Ar, 53Ar