Rikki
16
S
Ryhmä
16
Jakso
3
Lohko
p
Protonia
Elektronit
Neutronia
16
16
16
Yleiset ominaisuudet
Järjestysluku
16
Atomipaino
32,065
Massaluku
32
Luokka
Muut epämetallit
Väri
Keltainen
Radioaktiivisuus
Ei
Tunnettu antiikista; mainitaan Genesiksen kirjassa rikkinä
Kiderakenne
Pintakeskinen rombinen
Historia
300-luvulla kiinalaiset löysivät, että rikkiä voitiin uuttaa pyriitistä.
Intialaiset alkemistit kirjoittivat laajasti rikin käytöstä alkemiallisissa operaatioissa elohopean kanssa 700-luvulta jKr. alkaen.
Vuonna 1777 Antoine Lavoisier auttoi vakuuttamaan tiedeyhteisön siitä, että rikki oli alkuaine eikä yhdiste.
Intialaiset alkemistit kirjoittivat laajasti rikin käytöstä alkemiallisissa operaatioissa elohopean kanssa 700-luvulta jKr. alkaen.
Vuonna 1777 Antoine Lavoisier auttoi vakuuttamaan tiedeyhteisön siitä, että rikki oli alkuaine eikä yhdiste.
Elektroneja elektronikuorilla
2, 8, 6
Orbitaalirakenne
[Ne] 3s2 3p4
Penisilliini on luonnollinen, rikkipohjainen antibiootti
Fyysiset ominaisuudet
Olomuoto
Kiinteä
Tiheys
2,067 g/cm3
Sulamispiste
388,36 K | 115,21 °C | 239,38 °F
Kiehumispiste
717,8 K | 444,65 °C | 832,37 °F
Sulamislämpö
1,73 kJ/mol
Höyrystymislämpö
9,8 kJ/mol
Ominaislämpökapasiteetti
0,71 J/g·K
Esiintyvyys maankuoressa
0,042%
Esiintyvyys maailmankaikkeudessa
0,05%
CAS-numero
7704-34-9
PubChem CID-numero
5362487
Atomiominaisuudet
Atomisäde
88 pm
Kovalenttisäde
105 pm
Elektronegatiivisuus
2,58 (Paulingin asteikko)
Ionisoitumispotentiaali
10,36 eV
Moolitilavuus
15,5 cm3/mol
Lämmönjohtavuus
0,00269 W/cm·K
Hapetusluvut
-2, -1, 1, 2, 3, 4, 5, 6
Käyttö
Penisilliini on luonnollinen, rikkipohjainen antibiootti
Alkuainerikillä katsotaan olevan alhainen myrkyllisyys
Isotooppi
Vakaat isotoopit
32S, 33S, 34S, 36SEpävakaat isotoopit
26S, 27S, 28S, 29S, 30S, 31S, 35S, 37S, 38S, 39S, 40S, 41S, 42S, 43S, 44S, 45S, 46S, 47S, 48S, 49S