Nobelium
102
No
Ryhmä
Ei saatavilla
Jakso
7
Lohko
f
Protonia
Elektronit
Neutronia
102
102
157
Yleiset ominaisuudet
Järjestysluku
102
Atomipaino
[259]
Massaluku
259
Luokka
Aktinoidit
Väri
Ei saatavilla
Radioaktiivisuus
Kyllä
Named after of Alfred Nobel, Swedish chemist who discovered dynamite and founder of the Nobel Prizes
Kiderakenne
Ei saatavilla
Historia
Nobelium was discovered by Albert Ghiorso, Glenn T. Seaborg, John R. Walton and Torbjørn Sikkeland in 1958 at the University of California, Berkeley.
It was produced by the bombardment of curium with carbon atoms.
It was correctly identified in 1966 by scientists at the Flerov Laboratory of Nuclear Reactions in Dubna, Soviet Union.
It was produced by the bombardment of curium with carbon atoms.
It was correctly identified in 1966 by scientists at the Flerov Laboratory of Nuclear Reactions in Dubna, Soviet Union.
Elektroneja elektronikuorilla
2, 8, 18, 32, 32, 8, 2
Orbitaalirakenne
[Rn] 5f14 7s2
Nobelium is a divalent ion in aqueous solution
Fyysiset ominaisuudet
Olomuoto
Kiinteä
Tiheys
- g/cm3
Sulamispiste
1100,15 K | 827 °C | 1520,6 °F
Kiehumispiste
-
Sulamislämpö
Ei saatavilla kJ/mol
Höyrystymislämpö
Ei saatavilla kJ/mol
Ominaislämpökapasiteetti
- J/g·K
Esiintyvyys maankuoressa
Ei saatavilla
Esiintyvyys maailmankaikkeudessa
Ei saatavilla
CAS-numero
10028-14-5
PubChem CID-numero
Ei saatavilla
Atomiominaisuudet
Atomisäde
-
Kovalenttisäde
-
Elektronegatiivisuus
1,3 (Paulingin asteikko)
Ionisoitumispotentiaali
6,65 eV
Moolitilavuus
-
Lämmönjohtavuus
0,1 W/cm·K
Hapetusluvut
2, 3
Käyttö
Nobeliumia käytetään vain tieteellisiin tutkimustarkoituksiin.
Nobelium is harmful due to its radioactivity
Isotooppi
Vakaat isotoopit
-Epävakaat isotoopit
248No, 249No, 250No, 251No, 252No, 253No, 254No, 255No, 256No, 257No, 258No, 259No, 260No, 261No, 262No, 263No, 264No