Mendelevium
101
Md
Ryhmä
Ei saatavilla
Jakso
7
Lohko
f
Protonia
Elektronit
Neutronia
101
101
157
Yleiset ominaisuudet
Järjestysluku
101
Atomipaino
[258]
Massaluku
258
Luokka
Aktinoidit
Väri
Ei saatavilla
Radioaktiivisuus
Kyllä
Nimetty Dmitri Mendelejevin mukaan, joka loi jaksollisen järjestelmän
Kiderakenne
Ei saatavilla
Historia
Mendelevium löydettiin Albert Ghiorson, Glenn T. Seaborgin, Gregory R. Choppinin, Bernard G. Harveyn ja Stanley G. Thompsonin toimesta vuonna 1955 Kalifornian yliopistossa Berkeleyssä.
Se tuotettiin pommittamalla einsteiniumia heliumilla.
Mendelevium tunnistettiin kemiallisella analyysillä ioninvaihtokokeessa.
Se tuotettiin pommittamalla einsteiniumia heliumilla.
Mendelevium tunnistettiin kemiallisella analyysillä ioninvaihtokokeessa.
Elektroneja elektronikuorilla
2, 8, 18, 32, 31, 8, 2
Orbitaalirakenne
[Rn] 5f13 7s2
Mendelevium oli ensimmäinen alkuaine, joka tuotettiin yksi atomi kerrallaan
Fyysiset ominaisuudet
Olomuoto
Kiinteä
Tiheys
- g/cm3
Sulamispiste
1100 K | 826,85 °C | 1520,33 °F
Kiehumispiste
-
Sulamislämpö
Ei saatavilla kJ/mol
Höyrystymislämpö
Ei saatavilla kJ/mol
Ominaislämpökapasiteetti
- J/g·K
Esiintyvyys maankuoressa
Ei saatavilla
Esiintyvyys maailmankaikkeudessa
Ei saatavilla
Kuvalähteet: Wikimedia Commons (Serge Lachinov)
Alkuaine on nimetty kunnioittamaan Dmitri Mendelejeviä, alkuaineiden jaksollisen järjestelmän kehittäjää
CAS-numero
7440-11-1
PubChem CID-numero
Ei saatavilla
Atomiominaisuudet
Atomisäde
-
Kovalenttisäde
-
Elektronegatiivisuus
1,3 (Paulingin asteikko)
Ionisoitumispotentiaali
6,58 eV
Moolitilavuus
-
Lämmönjohtavuus
0,1 W/cm·K
Hapetusluvut
2, 3
Käyttö
Mendelevium oli ensimmäinen alkuaine, joka tuotettiin yksi atomi kerrallaan
Mendelevium on haitallista radioaktiivisuutensa vuoksi
Isotooppi
Vakaat isotoopit
-Epävakaat isotoopit
245Md, 246Md, 247Md, 248Md, 249Md, 250Md, 251Md, 252Md, 253Md, 254Md, 255Md, 256Md, 257Md, 258Md, 259Md, 260Md, 261Md, 262Md