Lantaani

Ryhmä

Ei saatavilla

Jakso

Lohko

Protonia

Elektronit

Neutronia

Yleiset ominaisuudet

Järjestysluku

Atomipaino

138,90547

Massaluku

139

Luokka

Lantanoidit

Väri

Hopea

Radioaktiivisuus

Kreikan sanasta lanthanein, olla piilossa

Kiderakenne

Yksinkertainen kuusikulmainen

Historia

Lantaanin löysi ruotsalainen kemisti Carl Gustav Mosander vuonna 1839.

Hän hajotti osittain ceriumnitraattinäytteen lämmittämällä ja käsittelemällä syntynyttä suolaa laimennetulla typpihapolla.

Syntyvästä liuoksesta hän sai uuden harvinaisen maan vaaleantiilenpunaisen oksidin.

Lantaani eristettiin suhteellisen puhtaassa muodossa vuonna 1923.

Elektroneja elektronikuorilla

2, 8, 18, 18, 9, 2

Orbitaalirakenne

[Xe] 5d¹ 6s²

Lantaani on reaktiivisin harvinaisista maa-metalleista

Fyysiset ominaisuudet

Olomuoto

Kiinteä

Tiheys

6,145 g/cm³

Sulamispiste

1193,15 K | 920 °C | 1688 °F

Kiehumispiste

3737,15 K | 3464 °C | 6267,2 °F

Sulamislämpö

6,2 kJ/mol

Höyrystymislämpö

400 kJ/mol

Ominaislämpökapasiteetti

0,195 J/g·K

Esiintyvyys maankuoressa

0,0034%

Esiintyvyys maailmankaikkeudessa

2×10^-7%

Kuvalähteet: Images-of-elements

Puhdas lantaani

CAS-numero

7439-91-0

PubChem CID-numero

23926

Atomiominaisuudet

Atomisäde

187 pm

Kovalenttisäde

207 pm

Elektronegatiivisuus

1,1 (Paulingin asteikko)

Ionisoitumispotentiaali

5,5769 eV

Moolitilavuus

22,5 cm³/mol

Lämmönjohtavuus

0,135 W/cm·K

Hapetusluvut

2, 3

Käyttö

Lantaani on reaktiivisin harvinaisista maa-metalleista

Lantaania ja sen yhdisteitä pidetään kohtalaisesti myrkyllisinä

Isotooppi

Vakaat isotoopit

¹³⁹La

Epävakaat isotoopit

¹¹⁷La, ¹¹⁸La, ¹¹⁹La, ¹²⁰La, ¹²¹La, ¹²²La, ¹²³La, ¹²⁴La, ¹²⁵La, ¹²⁶La, ¹²⁷La, ¹²⁸La, ¹²⁹La, ¹³⁰La, ¹³¹La, ¹³²La, ¹³³La, ¹³⁴La, ¹³⁵La, ¹³⁶La, ¹³⁷La, ¹³⁸La, ¹⁴⁰La, ¹⁴¹La, ¹⁴²La, ¹⁴³La, ¹⁴⁴La, ¹⁴⁵La, ¹⁴⁶La, ¹⁴⁷La, ¹⁴⁸La, ¹⁴⁹La, ¹⁵⁰La, ¹⁵¹La, ¹⁵²La, ¹⁵³La, ¹⁵⁴La, ¹⁵⁵La

Aiheesta muualla

Wikipedia

Encyclopaedia Britannica Wolfram Alpha Chemicool RSC Visual Elements WebElements

BariumLaCerium