Skandium
21
Sc
Ryhmä
3
Jakso
4
Lohko
d
Protonia
Elektronit
Neutronia
21
21
24
Yleiset ominaisuudet
Järjestysluku
21
Atomipaino
44,955912
Massaluku
45
Luokka
Siirtymäalkuaineet
Väri
Hopea
Radioaktiivisuus
Ei
Latinan sanasta Scandia, Skandinavia
Kiderakenne
Yksinkertainen kuusikulmainen
Historia
Vuonna 1879 Lars Fredrik Nilson ja hänen tiiminsä havaitsivat skandiumin mineraaleissa eukseniitti ja gadoliniitti.
Nilson valmisti 2 grammaa korkealaatuista skandiumoksidia.
Per Teodor Cleve osoitti, että skandiumilla oli Mendelejevin eka-booriksi ennustamia ominaisuuksia.
Metallinen skandium valmistettiin ensimmäistä kertaa vuonna 1937 Fischerin ja hänen kollegoidensa toimesta.
Nilson valmisti 2 grammaa korkealaatuista skandiumoksidia.
Per Teodor Cleve osoitti, että skandiumilla oli Mendelejevin eka-booriksi ennustamia ominaisuuksia.
Metallinen skandium valmistettiin ensimmäistä kertaa vuonna 1937 Fischerin ja hänen kollegoidensa toimesta.
Elektroneja elektronikuorilla
2, 8, 9, 2
Orbitaalirakenne
[Ar] 3d1 4s2
Skandiumin vakaa muoto syntyy supernovissa r-prosessin kautta
Fyysiset ominaisuudet
Olomuoto
Kiinteä
Tiheys
2,989 g/cm3
Sulamispiste
1814,15 K | 1541 °C | 2805,8 °F
Kiehumispiste
3109,15 K | 2836 °C | 5136,8 °F
Sulamislämpö
16 kJ/mol
Höyrystymislämpö
318 kJ/mol
Ominaislämpökapasiteetti
0,568 J/g·K
Esiintyvyys maankuoressa
0,0026%
Esiintyvyys maailmankaikkeudessa
3×10-6%
CAS-numero
7440-20-2
PubChem CID-numero
23952
Atomiominaisuudet
Atomisäde
162 pm
Kovalenttisäde
170 pm
Elektronegatiivisuus
1,36 (Paulingin asteikko)
Ionisoitumispotentiaali
6,5615 eV
Moolitilavuus
15,0 cm3/mol
Lämmönjohtavuus
0,158 W/cm·K
Hapetusluvut
1, 2, 3
Käyttö
Skandiumin vakaa muoto syntyy supernovissa r-prosessin kautta
Skandiumilla katsotaan olevan alhainen myrkyllisyys
Isotooppi
Vakaat isotoopit
45ScEpävakaat isotoopit
36Sc, 37Sc, 38Sc, 39Sc, 40Sc, 41Sc, 42Sc, 43Sc, 44Sc, 46Sc, 47Sc, 48Sc, 49Sc, 50Sc, 51Sc, 52Sc, 53Sc, 54Sc, 55Sc, 56Sc, 57Sc, 58Sc, 59Sc, 60Sc