Rutherfordium
104
Rf
Ryhmä
4
Jakso
7
Lohko
d
Protonia
Elektronit
Neutronia
104
104
157
Yleiset ominaisuudet
Järjestysluku
104
Atomipaino
[267]
Massaluku
261
Luokka
Siirtymäalkuaineet
Väri
Ei saatavilla
Radioaktiivisuus
Kyllä
Named after Ernest Rutherford, the physicist and chemist from New Zealand
Kiderakenne
Ei saatavilla
Historia
Rutherfordium was reportedly first detected in 1964 at the Joint Institute of Nuclear Research at Dubna.
The element was synthesized by Albert Ghiorso, Matti Nurmia, James Andrew Harris, Kari Eskola and Pirkko Eskola in 1968 at the University of California, Berkeley.
It was produced by the bombardment of californium with carbon atoms.
The element was synthesized by Albert Ghiorso, Matti Nurmia, James Andrew Harris, Kari Eskola and Pirkko Eskola in 1968 at the University of California, Berkeley.
It was produced by the bombardment of californium with carbon atoms.
Elektroneja elektronikuorilla
2, 8, 18, 32, 32, 10, 2
Orbitaalirakenne
[Rn] 5f14 6d2 7s2
Rutherfordium is the first transactinide element
Fyysiset ominaisuudet
Olomuoto
Kiinteä
Tiheys
23 g/cm3
Sulamispiste
2373,15 K | 2100 °C | 3812 °F
Kiehumispiste
5773,15 K | 5500 °C | 9932 °F
Sulamislämpö
Ei saatavilla
Höyrystymislämpö
Ei saatavilla
Ominaislämpökapasiteetti
-
Esiintyvyys maankuoressa
Ei saatavilla
Esiintyvyys maailmankaikkeudessa
Ei saatavilla
Kuvalähteet: wal.nbed.nb.ca
The element is named after Ernest Rutherford who became known as the father of nuclear physics
CAS-numero
53850-36-5
PubChem CID-numero
Ei saatavilla
Atomiominaisuudet
Atomisäde
-
Kovalenttisäde
157 pm
Elektronegatiivisuus
-
Ionisoitumispotentiaali
6,011 eV
Moolitilavuus
-
Lämmönjohtavuus
0,23 W/cm·K
Hapetusluvut
4
Käyttö
Rutherfordium is used for scientific research purposes only.
Rutherfordium is harmful due to its radioactivity
Isotooppi
Vakaat isotoopit
-Epävakaat isotoopit
253Rf, 254Rf, 255Rf, 256Rf, 257Rf, 258Rf, 259Rf, 260Rf, 261Rf, 262Rf, 263Rf, 264Rf, 265Rf, 266Rf, 267Rf, 268Rf