Uraani
92
U
Ryhmä
Ei saatavilla
Jakso
7
Lohko
f
Protonia
Elektronit
Neutronia
92
92
146
Yleiset ominaisuudet
Järjestysluku
92
Atomipaino
238,02891
Massaluku
238
Luokka
Aktinoidit
Väri
Hopea
Radioaktiivisuus
Kyllä
Nimetty Uranus-planeetan mukaan
Kiderakenne
Päätepintakeskinen rombinen
Historia
Uraanin löysi vuonna 1789 saksalainen kemisti Martin Heinrich Klaproth.
Vuonna 1841 Eugène-Melchior Péligot eristä ensimmäisen uraanimetallinäytteen lämmittämällä uraanitetrakloridiа kaliumin kanssa.
Antoine Henri Becquerel löysi radioaktiivisuuden käyttämällä uraania vuonna 1896.
Vuonna 1841 Eugène-Melchior Péligot eristä ensimmäisen uraanimetallinäytteen lämmittämällä uraanitetrakloridiа kaliumin kanssa.
Antoine Henri Becquerel löysi radioaktiivisuuden käyttämällä uraania vuonna 1896.
Elektroneja elektronikuorilla
2, 8, 18, 32, 21, 9, 2
Orbitaalirakenne
[Rn] 5f3 6d1 7s2
Uraani-235 oli ensimmäinen isotoppi, joka todettiin fissiiliseksi
Fyysiset ominaisuudet
Olomuoto
Kiinteä
Tiheys
18,95 g/cm3
Sulamispiste
1405,35 K | 1132,2 °C | 2069,96 °F
Kiehumispiste
4404,15 K | 4131 °C | 7467,8 °F
Sulamislämpö
14 kJ/mol
Höyrystymislämpö
420 kJ/mol
Ominaislämpökapasiteetti
0,116 J/g·K
Esiintyvyys maankuoressa
0,00018%
Esiintyvyys maailmankaikkeudessa
2×10-8%
CAS-numero
7440-61-1
PubChem CID-numero
23989
Atomiominaisuudet
Atomisäde
156 pm
Kovalenttisäde
196 pm
Elektronegatiivisuus
1,38 (Paulingin asteikko)
Ionisoitumispotentiaali
6,1941 eV
Moolitilavuus
12,59 cm3/mol
Lämmönjohtavuus
0,276 W/cm·K
Hapetusluvut
3, 4, 5, 6
Käyttö
Uraani-235 oli ensimmäinen isotoppi, joka todettiin fissiiliseksi
Uraani on myrkyllistä ja erittäin radioaktiivista
Isotooppi
Vakaat isotoopit
-Epävakaat isotoopit
215U, 216U, 217U, 218U, 219U, 220U, 221U, 222U, 223U, 224U, 225U, 226U, 227U, 228U, 229U, 230U, 231U, 232U, 233U, 234U, 235U, 236U, 237U, 238U, 239U, 240U, 241U, 242U