Vety
1
H
Ryhmä
1
Jakso
1
Lohko
s
Protonia
Elektronit
Neutronia
1
1
0
Yleiset ominaisuudet
Järjestysluku
1
Atomipaino
1,00794
Massaluku
1
Luokka
Muut epämetallit
Väri
Väritön
Radioaktiivisuus
Ei
Kreikan sanoista hydro (vesi) ja genes (muodostava)
Kiderakenne
Yksinkertainen kuusikulmainen
Historia
Henry Cavendish oli ensimmäinen, joka erotti vedyn muista kaasuista vuonna 1766 valmistaessaan sitä reagoimalla suolahappoa sinkin kanssa.
Vuonna 1670 englantilainen tiedemies Robert Boyle oli havainnut sen syntymisen reagoimalla vahvoja happoja metallien kanssa.
Ranskalainen tiedemies Antoine Lavoisier nimesi alkuaineen vedyksi myöhemmin vuonna 1783.
Vuonna 1670 englantilainen tiedemies Robert Boyle oli havainnut sen syntymisen reagoimalla vahvoja happoja metallien kanssa.
Ranskalainen tiedemies Antoine Lavoisier nimesi alkuaineen vedyksi myöhemmin vuonna 1783.
Elektroneja elektronikuorilla
1
Orbitaalirakenne
1s1
Vety on Jupiterin ja muiden kaasujättiläisplaneettojen tärkein ainesosa
Fyysiset ominaisuudet
Olomuoto
Kaasu
Tiheys
0,00008988 g/cm3
Sulamispiste
14,01 K | -259,14 °C | -434,45 °F
Kiehumispiste
20,28 K | -252,87 °C | -423,17 °F
Sulamislämpö
0,558 kJ/mol
Höyrystymislämpö
0,452 kJ/mol
Ominaislämpökapasiteetti
14,304 J/g·K
Esiintyvyys maankuoressa
0,15%
Esiintyvyys maailmankaikkeudessa
75%
CAS-numero
1333-74-0
PubChem CID-numero
783
Atomiominaisuudet
Atomisäde
53 pm
Kovalenttisäde
31 pm
Elektronegatiivisuus
2,2 (Paulingin asteikko)
Ionisoitumispotentiaali
13,5984 eV
Moolitilavuus
14,4 cm3/mol
Lämmönjohtavuus
0,001815 W/cm·K
Hapetusluvut
-1, 1
Käyttö
Vety on Jupiterin ja muiden kaasujättiläisplaneettojen tärkein ainesosa
Vety aiheuttaa useita turvallisuusriskejä, ilman kanssa sekoittuessaan syttyvistä paloista aina puhtaana tukehduttavaan vaikutukseen asti
Isotooppi
Vakaat isotoopit
1H, 2HEpävakaat isotoopit
3H, 4H, 5H, 6H, 7H